Kuinka kauan sähköauton lataaminen oikeasti kestää? Tätä kysytään usein, ja vastaus on yksinkertainen: se riippuu.
Latausaikaan vaikuttaa yhtä aikaa monta tekijää: akun koko, akun tämänhetkinen varaustaso, latausteho ja akun latauskäyrä.
Yksi suurimmista tekijöistä on latausteho, jota rajoittaa aina sekä laturin (latausasema tai kotilatauslaite) että auton maksimi. Tyypillisiä tehorajoja ovat: 3,7 kW, 11 kW, 22 kW, 43 kW, 50 kW, 100 kW, 150 kW ja 300 kW.
Mitä pienempi käytettävissä oleva latausteho, sitä kauemmin auton lataaminen kestää. Ja päinvastoin: mitä suurempi teho, sitä lyhyempi latausaika.
Seuraava avaintekijä on niin sanottu latauskäyrä. Akku pystyy ottamaan eri varaustasoilla eri määrän tehoa vastaan. Nyrkkisääntö: mitä tyhjempi akku, sitä korkeampi maksimilatausteho – ja mitä täydempi akku, sitä matalampi teho.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että latausteho hiipuu latauksen edetessä ja putoaa lopulta kotilataustason tuntumaan, noin 11 kW.
Arjessa latauskäyrillä on merkitystä lähinnä pikalatauksessa, ja niihin vaikuttavat sekä ulkoiset olosuhteet että auton tekniikka.
Kuulostaa itsestään selvältä, mutta kotilatauksessa latausaika riippuu myös siitä, onko autossa pieni vai iso akku. Vanhempi BMW i3 (noin 40 kWh) lataa 11 kW kotilaturissa suunnilleen puolet siitä ajasta, jonka lähes kaksinkertaisen akun Tesla Model 3 tarvitsee. Pikalaturilla akun koolla on pienempi rooli, koska suurten akkujen autoissa on usein myös korkeampi pikalatausteho.
Harva ajaa akun nollille. Useimmat kytkevät lataukseen viimeistään 10–20 % kohdalla. Sama pätee täyteen lataamiseen: vaikka puhelimen usein lataa sataan prosenttiin, sähköautoja ei arjessa yleensä ladata ihan täyteen, koska se rasittaa akkua.
Käytännössä: mitä enemmän haluat akkuun energiaa, sitä pidempään lataus kestää. Mitä useammin käyt arjessa täydennyslataamassa, sitä pienempi energiamäärä siirtyy kerralla.
