Viimeisten 15 vuoden aikana sähköautoilu on kasvanut niche-ideasta valtavirraksi. Hintojen lasku sekä harppaukset akkuteknologiassa, latausverkossa ja toimintamatkassa ovat vauhdittaneet muutosta.
Litiumioniakut ovat ottaneet isoja harppauksia energiatiheyden, hinnan ja käyttöiän suhteen. Suurempi energiatiheys tarkoittaa enemmän kapasiteettia vähemmällä massalla. Vuodesta 2008 litiumioniakkujen energiatiheys on kahdeksankertaistunut. Seuraavaksi katse on kiinteäelektrolyyttisissä akuissa, jotka lupaavat lisää energiatiheyttä ja parempaa turvallisuutta. Samalla kehitetään koboltittomia katodimateriaaleja kustannusten ja ympäristökuorman pienentämiseksi.
2010-luvulla Teslan Supercharger-verkkoa lukuun ottamatta julkisia latureita oli niukasti. Vasta vuosikymmenen lopulla alkoi laajamittainen rakentaminen Euroopan pääreiteillä, ja nykyään EU:ssa on yli 900 000 julkista latauspistettä. Tahti kiihtyy jatkossa: painopiste on 350 kW+ ultranopeissa latausasemissa sekä kaksisuuntaisessa latauksessa, jonka avulla sähköautot toimivat myös sähköverkon varastoina.
Lataamisesta on tullut huomattavasti vaivattomampaa: Plug & Charge korvaa monilla asemilla erillisen tunnistautumisen. Latausnopeuksissa on silti isoja eroja – modernit DC-pikalaturit nostavat akun 80 %:iin noin 15–20 minuutissa, kun perinteisillä AC-pisteillä lataus kestää tunteja. Tulossa on myös raskaalle kalustolle yli 1 MW tehoisia huippunopeita pikalatureita.
Tehokkaammat voimansiirrot ja paremmat akut ovat kolminkertaistaneet sähköautojen toimintamatkat. Siinä missä vuonna 2010 100–150 km oli tavallista, nykyään yli 500 km ei ole harvinaisuus. Lähivuosina tavoitellaan 700–1 000 km lukemia, etenkin paranevan kennokemian ja aerodynaamisesti hiottujen korien ansiosta. Samaan aikaan yhä lyhyemmät latausajat vähentävät pitkän toimintamatkan merkitystä.
Nykypäivän sähkömoottorit ovat tehokkaampia ja energiatehokkaampia, ja niiden riippuvuus harvinaisista materiaaleista on pienentynyt. Tilaa ja massaa säästetään yhdistämällä moottori, invertteri ja vaihteisto yhdeksi integroiduksi voimansiirtoyksiköksi. Seuraava askel ovat napamoottorit, jotka ajavat pyöriä suoraan ja vapauttavat tilaa entistä paremmin. Uudet jäähdytysratkaisut ja piikarbidipohjaiset invertterit parantavat hyötysuhdetta edelleen.
Mittakaavaedut ja teknologian kehitys ovat painaneet sähköautojen hintoja alas. Vuonna 2012 arjessa toimiva sähköauto tarkoitti käytännössä 80 000 €:n Tesla Model S:ää. Nyt malleja löytyy useissa kokoluokissa alkaen noin 20 000 eurosta. Lähivuosina lisäsäästöjä tuovat LFP-akut (litium-rautafosfaatti) ja entistä tehokkaammat tuotantomenetelmät. Tavoite: vuoteen 2030 mennessä sähköautot ovat polttomoottorivaihtoehtoja edullisempia.
Lue seuraavaksi
Uutiset & kumppanit
